Mikä siinä on että kun ei sunnuntaina kärsi kankkusesta on kaikki seesteistä ja rauhan täyttämää? Voisin harrastaa useamminkin.. Ulkona sataa mutta siitä huolimatta kaikki on lähes ihanaa. Huolestuttavinta tässä on se, että istun töissä ja jostain kumman syystä kaipaan syksyä. Kuka kaipaa syksyä keskellä kesää? Minä. On kivaa kun sataa.
Vaikka syksyn värit houkuttelee, on kesän viime päivät ollu ihan ykkösiä.
Karattiin viime sunnuntaina Joken kanssa extempore-mielessä mökille. Dalilla oli sen verran kiire kaivaa kuoppia että saatiin saunoa ihan rauhassa. Käytiin kanssa uimassa ja vesi oli sinä iltana aika kylmää. Jokke väitti että siellä vois lillua vaikka koko illan.
Ei mun mielestä. Oli kivempaa mennä saunan jälkeen syömään salaattia ja kattomaan "The inbetweeners"-boksia. Sen jälkeen kömmittiin "sängyn pohjalle" ja nukuttiin pitkään.Seuraavana iltapäivänä Jenni ja Juhis liitty seuraan ja vietettiin aurinkoista lomaa aina keskiviikkoaamuun asti jollon vähän siivoiltiin. Jenni ja Juhis lähti aamupäivästä takasin ja me jäätiin Joelin kanssa vielä muutamaksi tunniksi nauttimaan kesästä.
Joskus neljän aikaan ajettiin Turenkiin jätskille josta jatkettiin matkaa kohti kotia. Kotona Joel loihti parvekkeen kesäkuntoon ja haki mäkkäristä ruokaa. Aina ei jaksa kokkailla.
Torstaina jatkettiin kesämeininkiä. Mies viimein lunasti lupauksensa ja vei Vaimon Korkeasaareen. Jännitti ihan törkeesti ku käveltiin sitä siltaa lipunmyynnistä itse saarelle.
Eihän se Korkeasaari mikään kummonen ollu, mutta vietettiin siitä huolimatta kiva päivä. En pettyny vaikka isä niin uhkaili. Myönnän silti että Köln on ehkä paras.
Eläimellisen menon ja über-rusketuksen jälkeen käytiin vielä ulkona syömässä. Jälkkäri tosin nautittiin kotona parvekkeella. Suklaajätskiä ja vinho verdeä. Muito bem!
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja perjantai-iltapäivästä asti oon ollu töissä. Olispa taas kesä ja loma.
Lo que mas queres, quieres mas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti