Satasen lainaan ja juon sen.

Rakas päiväkirja,

Tänään on ollut vähän huono päivä. Heräsin aamulla ja mulla oli kamala olo. Heti aamusta tuli sellainen tunne että on saattanut edellisiltana juoda vähän liikaa. Kylläpä harmitti! Kuumettakin oli hieman noussut, kun olin niin typerästi pakkasessa törttöillyt. Kuvittelin kaiketi tekeväni jollekkin jotakin mukavaa, mutta sainkin itselleni vain inhottavan nuhan.
Löysin itsestäni myös ikäviä ruhjeita.
Mistä lie ovat ihooni painautuneet?
Ajattelin tänään että en ehkä juo alkoholia vähään aikaan. Meinasinhan eilen saada tuolista päähäni ja isolta mieheltä nyrkkiä.

t. Saskia

Epitaph

Tänään sen trippimittari pysähtyi vihdoin lopullisesti. Punainen köyhänmiehencorvette kerkesi olemaan "suvussa" viisi pitkää vuotta. Aluksi velipojalla (ei sukua) 3 vuotta, minulla loput. Viimeiseksi matkakseen se taittoi sen mistä välitti eniten: Kerava-Turku välin.

Moikka Yanus Antero Kai.

Stripit Ah Ah!

The fourth deadliest earthquake in history (according to the United States Geological Survey) was Aleppo earthquake. It was an earthquake that was located near the town of Aleppo in northern Syria on 11 October 1138. Body count: 230,000.

Taejo of Joseon was born on 11 October, 1335. His birth name was Yi Seong-gye, later changed to Yi Dan. He was the founder and the first king of the Joseon Dynasty of Korea, and the main figure in overthrowing the Goryeo Dynasty. He died on May 24, 1408. However he was posthumously raised to the rank of Emperor in 1899.

Lester Bowie was born on 11 October, 1941. He was an American jazz trumpet player and composer.

太祖

Fantsuu, kliffaa ja ältsin kreisii!

Jälleen on yksi monista viikoista vierähtänyt ja on kyllä ollu kliffaa. Karattuani työelämän oravanpyörästä otin alleni punaisen paholaisen ja suuntasin kohti Turkua. Minä, Mazda ja Dali tien päällä oli juuri se mitä oli kaivattu.
Saavuimme entiseen kotikaupunkiimme juuri parahiksi katsomaan yhtä elokuvamaailman fantsuimmista klassikoista. Sound of Music oli mitä miellyttävin aloitus vierailulleni ja mikä parasta, Omar jäi kaikesta sikafantsusta paitsi! Tyhmäomar oli vielä torstaina orjaleirillä eikä päässyt todistamaan Hain uskomattoman olemattomia popcornin valmistustaitoja.


Torstai-iltana tuli myös todettua että Jouni on syntynyt Glenn Danzigin äänihuuet suussaan. Mother (!!) ja sillee...

Perjantaiaamu oli kulinaristinen elämys. Hain häivyttyä god knows where lähdimme Jounin kera kauppaan ostamaan ihanaa, kuvottavaa aamupalaa. Haaviin jäi kananmunia, papuja, omena-hilla rahka, suklaavanukas, kinkkupasteijoita, yrttipatonki, makkaraa, ällömuroja ja lavallinen kaljaa. Maitoa ei valitettavasti muistettu ostaa mutta eipä ihan ältsisti kyllä haitannut sillä löydettiin mitä uskomattominta juomaa: World of Warcraft Gamefuelii!


Ihastuttavan aamiaisen jälkeen suuntasin kohti aurinkokaupunki Naantalia syömään hiukan lisää. Äiti oli tehnyt herkkuruokaa ja ostanut Saksan kisareissulta vaikka mitä kliffaa. Dalin jäätyä rannalle ruikuttamaan tähtäsin Mazdan kreisit etuvalot jälleen kohti Turkua jossa sitte vähän juotiin. Valitettavasti väsymyksen ja flunssan poikasen uuvuttamana jouduin luovuttamaan heti alkumetreillä ja palaamaan nöyränä kotiin.

Lauantai kului suurilta osin maailmanpelastuksen merkeissä. Mahdollisuuksien Tori oli tänäkin vuonna nasta mesta ja AKL:n koju oli just kliffa! Tori tarjosi pikku matkamiehellemme myös mahdollisuuden juoda kaljaa joten sitä tuli ryystettyä aina kun mahdollista. Raitisilmamyrkytys kuitenkin lannisti useimmat meistä ja vetäydyimmekin pienen yhteisaterioinnin jälkeen eri kolkkiin torkkumaan. Omar edusti Dynamossa, Jouni vanhassa huoneessaan ja minä sohvalla jossa on tullut aikaisemminkin torkuttua. Ilta päättyi Family Guy-kalja-tainnutettu Omar- American Inventor comboon. Lauantai-illan taistelussa olin urhollisesti last man standing joten oman nukkumaanmenoaikani saavuttua hellästi peittelin Luolavuoren höpönassut ( paitsi Hain joka oli o.p:ssä) ja painuin pehkuihin.

Sunnuntaista en viitsi edes mainita. Oli tylsää taas poistua omilta huudeilta ja siirtyä takaisin Uudenmaan häkkiin. Vaikka Keravalle paluu ei ollut miellyttävää, oli kiva taas nähdä Joelia. Mieleeni herää kuitenkin kysymys: Onko yksi parempi kuin kolme? Oli miten oli voin silti todeta että on mulla kyllä kilffoja kundeja!

Kesä tulee, jengit tulee

Tänään on ollut kiva sunnuntai. Ihana kesäilma ajoi sankarikaksikkomme ulos tuvastaan krapuloimasta ja ohjasi Keravan parhaimmalle spotille syödä jätskiä. Ennen sitä oli kuitenkin tarpeen duunata farkkushortsit, koska kukaan itseään kunnioittava Keravalainen ei voi elää ilman lyhennettyjä farmareita.

All work no play makes Saskia drink more

Elämä on viime aikoina ollut hyvin pitkälti hankalaa tai tylsää. Residenssissä on tapeltu ja esitetty perättömiä väitteitä, ilmaistu surullisia luuloja ja purettu tunteita. Tästä vaiheesta on kuitenkin päästy yli ja voin sanoa löytäneeni jälleen osan itseäni. Valitettavasti en sitä kovin usein pääse ilmaisemaan sillä olen kahlittu työhön enkä muuta voi. Rahalla on tapana tehdä arjesta helpompaa. Vaikeaa en enää jaksa. (Enkä kyllä työtäkään)

Viime viikonloppuna tapahtui jotakin, jota olen kaivannut: sain uusia ystäviä. Siitä on pitkä aika kun olen tavannut ihmisiä jotka saavat minut aidosti hyvälle tuulelle. Nämä ystävät asuvat valitettavasti kaukana, mutta toivon että pysymme yhteyksissä ja pääsemme heitä Joelin kanssa tapaamaan. Kännit Bukarestin yössä kuulostaa hämmästyttävän täydelliseltä.

Hämmästyttävää on myöskin se, miten onnistuneesti jaksoin kiskoa kaljaa aamukuuteen la-su välisen yönä. Luulin jo tulleeni vanhaksi kun ei kahden jälkeen enään kovin usein kiinnosta. Kalja maistuu, muttei yksinkertaisesti kiinnosta. Missä vika vai liekö se vika ollenkaan?

Muuttuuko ihmiset vai muuttuuko aika? Sitä sopii Tikkurilan illassa pohtia. Mikäli muuttuva tekijä on aika, toivon sen muuttuvan mahdollisimman pian jotta pääsen kotiin.

Mainittakoon vielä että hyllyprojekti seisoo.

what game shall we play today?

Sunnuntai.
Mikä siinä on että kun ei sunnuntaina kärsi kankkusesta on kaikki seesteistä ja rauhan täyttämää? Voisin harrastaa useamminkin.. Ulkona sataa mutta siitä huolimatta kaikki on lähes ihanaa. Huolestuttavinta tässä on se, että istun töissä ja jostain kumman syystä kaipaan syksyä. Kuka kaipaa syksyä keskellä kesää? Minä. On kivaa kun sataa.

Vaikka syksyn värit houkuttelee, on kesän viime päivät ollu ihan ykkösiä.
Karattiin viime sunnuntaina Joken kanssa extempore-mielessä mökille. Dalilla oli sen verran kiire kaivaa kuoppia että saatiin saunoa ihan rauhassa. Käytiin kanssa uimassa ja vesi oli sinä iltana aika kylmää. Jokke väitti että siellä vois lillua vaikka koko illan.

Ei mun mielestä. Oli kivempaa mennä saunan jälkeen syömään salaattia ja kattomaan "The inbetweeners"-boksia. Sen jälkeen kömmittiin "sängyn pohjalle" ja nukuttiin pitkään.

Seuraavana iltapäivänä Jenni ja Juhis liitty seuraan ja vietettiin aurinkoista lomaa aina keskiviikkoaamuun asti jollon vähän siivoiltiin. Jenni ja Juhis lähti aamupäivästä takasin ja me jäätiin Joelin kanssa vielä muutamaksi tunniksi nauttimaan kesästä.

Joskus neljän aikaan ajettiin Turenkiin jätskille josta jatkettiin matkaa kohti kotia. Kotona Joel loihti parvekkeen kesäkuntoon ja haki mäkkäristä ruokaa. Aina ei jaksa kokkailla.

Torstaina jatkettiin kesämeininkiä. Mies viimein lunasti lupauksensa ja vei Vaimon Korkeasaareen. Jännitti ihan törkeesti ku käveltiin sitä siltaa lipunmyynnistä itse saarelle.

Eihän se Korkeasaari mikään kummonen ollu, mutta vietettiin siitä huolimatta kiva päivä. En pettyny vaikka isä niin uhkaili. Myönnän silti että Köln on ehkä paras.
Eläimellisen menon ja über-rusketuksen jälkeen käytiin vielä ulkona syömässä. Jälkkäri tosin nautittiin kotona parvekkeella. Suklaajätskiä ja vinho verdeä. Muito bem!




Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja perjantai-iltapäivästä asti oon ollu töissä. Olispa taas kesä ja loma.


Lo que mas queres, quieres mas.